Tunnelmia ja tuntemattomia

Aika vierii vaihteeksi hyvää vauhtia. Sen sijaan, että olisin saanut puhtaaksi kirjoitettua korkealuokkaista laatuseikkailua, olen täyttänyt pöytälaatikkoa niin, että mokoma kohta räjähtää kappaleiksi. Kun samaan aikaan pelaa montaa kampanjaa ja koukuttuu aika ajoin figumaalaukseenkin, niin tarvitaan sopiva pysähdys siihen puhtaaksi kirjoittamiseen.

Roolipelitiedotuksessa, joka uutisoi erinomaisesti skenen tapahtumia, oli maaliskuun puolella ANKH:n tekijän, Pasi Janhusen, haastattelu. ANKH oli itselleni roolipelaamisen sisäänheittotuote, mutta sillä on myös osansa siihen, miksi Seikkailijoiden kilta syntyi. Lähdin nimittäin tavoittelemaan samanlaista pelitunnelmaa ja koetin pitää mielessä senkin aspektin, etten vedä hommaa liian vakavaksi. Seikkailijoiden kiltakin oli pitkään koneellani Kiva-kansiossa Kivaprojektina.

Kun tähyilen kalenteria, niin huomaan, että Ropecon on jo kolmen kuukauden päässä. Koska edelliset conit ovat menneet puheohjelmiin ja niihin valmistautumiseen, päätin ottaa vuoden 2018 conin huomattavasti rennommin ja välttää kaikenlaista, mikä edes kuulostaa valmistautumiselta. Näin ollen en ole peluuttamassa tai puhumassa virallisia, mutta toki saa juuttua keskustelemaan!

Perustin myös roolipelaamista käsittelevän blogin, Maalattuja hahmoja, sillä halusin kirjoitella muistiin pelattuja pelejä, pohtia roolipelaamista laajemmin, ihmetellä figumaalausta ja siihen liittyvää megalomaniaa sekä hahmotella muistelmia. Seikkailijoiden kiltakin esiintyy siellä silloin tällöin, onhan meillä kampanja pyörimässä. Aika katsoa, mahtuuko uusin seikkailu vielä pöytälaatikkoon ennen viikonlopun peliä!