Ropecon 2017 jälkitunnelmia

Olisi ollut paikallaan kutsua muutama mörkö avuksi Ropeconiin, sillä viikonlopusta tuli varsin hektinen. Aloitin reippaasti pitämällä julkistusesitelmän Seikkailijoiden killasta perjantaina ja sain puhuttua juuri sen, mitä olin aikonutkin, jonka lisäksi yleisö esitti hyviä tarkentavia kysymyksiä. Alkujännitystä oli, mutta se suli nopeasti pois. Oli helpompaa pitää esitelmää valmiista pelistä kuin työn alla olevasta projektista. Muutoin perjantai-ilta kului kantoliinaillessa, kirjoja viedessä ja tuttuihin törmäillessä.

Vauvan kanssa seikkailu vaatii yleensä aikaista siirtymistä kotioloihin, josta sitten ponnahdettiin lauantaihin. Sinne olin valmistellut kaksi peliä Seikkailijoiden kiltaa, molemmat kahden tunnin sessioita. Metsäsaaren arvoitus sisältyy itse kirjaankin, joten se tuli pelattua läpi rutiinilla, mutta jokainen ryhmä pelaa sen taatusti hieman eri tavalla. Eksotiikkaa pelihetkeen toi rikkoutunut ilmastointiputki, joka valutteli vettä huoneeseen. Nähtävästi vesikaaos vaivasi myös oven ulkopuolella olevaa käytävää vielä pelin jälkeenkin.

Toinen peluutus, Kadoksissa, käsitteli kadonneiden seikkailijoiden mysteeriä, joka johdatti seikkailijat osuvasti nimetyn Puolen nenän solan taakse, jonka laaksossa hieman kimurantti ja muuntautumiskykyinen luolasto odotti ryhmää. Seikkailijat eivät vähästä hätkähtäneet, vaan suorittivat tehtävän, vaikka aika menikin lopuksi vähän tiukille. Molemmista peleistä jäi hyvä fiilis ja mukana oli täysi ryhmä seikkailijoita eli 6 pelaajaa.

Lauantaina myös muksuolevaisuus oli tuplaantunut, joten sitä tuli soljuttua paikasta toiseen aika nopealla tahdilla. Lopulta sitä löysi itsensä syömästä ja melkeinpä sen jälkeen olikin jo palattava tukikohtaan. Pomppulinnan paluu oli kyllä kätevä ainakin vanhempaa muksua ajatellen ja hän sai viimein omat roolipelinopat.

Sunnuntaina palasin heti aamusta takaisin ja tällä kertaa liikuskelin yksin, niin ehdin kaikessa rauhassa katsoa läpi myyntikojut. Pelikryptan osalta oli puhetta, että menisin Poriin peliä pitämään, joten nyt pähkin kalenterin kanssa, minne tuo hetki osuisi. Tanssiinkin ehdin tosiaan sunnuntain puolella. Pornopolkan 100min maratoniin tuli osallistuttua 10 minuutiksi ja siinäkin jo tuli kuuma – sittemmin jalat myös kipeytyivät. Taidan olla ruosteessa, vaikka pää pelaakin hyvin.

Sunnuntai loppuikin sitten jo ennen klo 14, kun piti ehtiä nimiäisiin. Kaikin puolin vauhdikas Ropecon oli tällä kertaa ja ensi vuonna täytyykin taas peluuttaa jotakin uutta. Mukavinta olisi peluuttaa hahmot tasolle 20 asti 2h pelisessioiden voimin. Vain 40h tunnin urakka jaettuna kolmelle päivälle. Mahdollista, eikö vain? Ainakin mörköjen kanssa!