Vorga

Saranean pohjoisosassa kohoaa Vorgan jylhä saari, jota hallitsevat loputtomat vuorenhuiput ja niiden kätköissä olevat vehreät laaksot. Saarella asuva kansa, vaanit, ovat väkeviä vuorikiipeilijöitä ja merenkävijöitä, jotka ovat tottuneet karuihin ja kylmiin oloihin. Rikkonaisen rannikon vuonoista vaanit ovat historian saatossa lähteneet niin sodan- kuin kaupankäyntiin ja Saranean muut kansat pitävät heitä sodanhaluisena, mutta myös järkähtämättömän urheana kansana.

Vaanien yhteiskunta muodostuu klaaneista, joista vahvimmat osallistuvat hallitsijavaaliin. Epäselvät tulokset ovat aiheuttaneet historiassa monenlaisia kärhämiä, joita vaanit ovat tottuneet selvittelemään varsin rajustikin. Ulkomaalaiset usein sanovat, että vain vaanien keskinäinen nujakointi pitää heidät poissa ryöstöretkiltään. Historia on myös osoittanut, että kun vaanit todella lähtevät sotaan, he ovat silloin pelottava voima.

Vaanit kunnioittavat esivanhempiensa urhoollisia tekoja ja maineikkaimpia tarinoita lauletaan ja kerrotaan niin leiritulilla, laivoilla kuin kotonakin. Klaania johtaa aina suvun kunniakkain jäsen ja tämän selvittämiseksi käydään joskus välienselvittelyjä, jotka voivat vaihdella juomakilpailusta runoihin ja asemittelöön – hyvin usein vaanit käyvät kaikki läpi varmuuden vuoksi.

Ne jotka tutustuvat vaaneihin paremmin, saattavat yllättyä heidän yltäkylläisestä vieraanvaraisuudestaan. Vieras voikin tuntea hetken olevansa kuin klaanin kunniajäsen notkuvien pöytien ääressä, joissa kumotaan ystävyyden maljoja. Seikkailijoiden kiltaan vaanit liittyvät usein puhtaasta seikkailun halusta. He haluavat nähdä maailmaa ja mikä tärkeintä, jättää itsestään jonkin vaikuttavan tarinan jälkeensä.